perjantai 2. marraskuuta 2012

Living my own dream



Vaikka välillä onkin yksinäistä ja kaihoisaa täällä toisessa päässä miettien Suomessa olevaa poikaystävääni, perhettäni ja ystäviä, koitan silti aina ottaa tästäkin ajasta kaiken mahdollisen irti. Sitä kun ei ikinä tiedä kuinka kauan  mikäkin elämänjakso kestää. Vaikka tunnelmat ovatkin ristiriitaiset...ikävä on suurin mitä olen elämäni aikana ikinä kokenut...tunnen silti samalla eläväni elämäni onnellisinta aikaa. Välillä kiukuttaa melkein itkuksi asti ja toisaalta syvällä sisimmässäni en voi useamman ajasta tehdä muuta kuin hymyillä. Jännä juttu, minä kun en koskaan olisi uskonut tälläistä komboa kokevani. 

Vietän tulevan syntymäpäiväni ja tulevan joulunkin Sveitsissä töitä tehden ja töiden jälkeen Ranskan kodissani juhlien. En siltikään jaksa kantaa huolta, sillä kaikki tärkeä on sydämessäni <3 br="br">

7 kommenttia:

  1. Voi söpönen <3 Voin ehkä vähän ymmärtää sun tunteita, kun poikaystävällä aika samat fiilikset! Välillä niiden omien unelmien jahtaaminen vain vaatii itseltään ja läheisiltään ponnisteluja, mutta ovat varmasti kaiken sen arvoisia <3

    PS Tuu meille jouluksi, jos tuntuu yksinäiseltä ;) Siellä olis lainakoirakin, ketä halia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. <3 <3 kiitos ihanasta viestistä :)) jos ehtisinkin liikkua jouluksi johonkin, mutta itseppä olen sinne töihin lupautunut vaihtokaupan myötä ;) vaikka kuinka joulua rakastan niin joskus joku muukin asia voi viedä joulunkin edelle..heh :D

      Poista
    2. Minä se unelmoin jo, että tehtäis sun kanssa päivämatka Pariisiin ;D Katsoin nimittäin junayhteyksiä ja ne menee juuri jotenkin hassusti, että joutuisin junalla kiertää Pariisin kautta kuitenkin ;) Hehe, lähtee aina käsistä nämä suunnitelmat :DD

      Poista
    3. voi että sä oot ihana <3 :)) rakastan Pariisia niin miksipä ei :D mulla on vapaata just ennen joulua pari päivää :P

      Poista
  2. Sait kyllä kylmät väreet menemään pitkin selkäpiirtä tätä tekstiä lukiessa, hyvällä tavalla siis:)! Olen aina ihaillut niitä ihmisiä, jotka uskaltavat kuunnella omia unelmiaan ja menemään eteenpäin, vaikka sen "hintakin" olisikin kova. Ihastuin blogiisi myös samointein ja jään varmasti tänne seuramaan. Ihanaa aikaa siis siellä ja kivaa synttäreiden odottelua! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Trina :) kiitos kommentistasi :) kyllähän mä jouduin tässäkin unelmassa ottamaan potkun takapuoleeni, mutta tässä sitä nyt ollaan ja vieläkään en kadu :D Kiitos <3

      Poista
  3. Hei täällä on toinen Sveitsissä perheestä ja ystävistä erossa asuva ja ymmärrän kyllä just mitä tarkoitat! Mä mietin monesti, miksen voisi vaan koota kaikkia läheisiäni asumaan kanssani samaan paikkaan, mutta ei se vaan taida onnistua :) Ei todella ole helppoa tasapainoilla omien unelmien ja päämäärien ja toisaalta sen kanssa, mikä olisi se "helpoin" tie kun ikävä vaan on niin kova...Mutta onneksi on sentäs skypet ja facebookit sun muut :) Mukavaa syksyn jatkoa ja joulun odotusta sulle! xx Laura

    VastaaPoista